0.862% vitutus

Jep. Ei vaan harmittanut, ottanut kupoliin, ketuttanut. Suoraan sanoen vitutti.

Olen asettanut itselleni tulostavoitteeksi vähintään 60%. Siihen olen tyytyväinen. Ai että, miten voi ihmistä syödä, kun tulos jää sen alle. 

Verkkasin Vican aika kevyesti, koska se tuntui hyvältä. Sitä on turha jäädä liikaa prässäämään. Odotettiin rauhassa omaa vuoroa. Ja sitten se tuli. Vica tuntui alussa melko energiseltä ja liikkui ihan hyvin. Sitten tapahtui jotain ja se jäi aivan pohkeen taakse. Teki mieli kenkäistä kaasua kunnolla, mutta se ei oikein ole sopivaa...

Kuva: Taru Arola

Vicahan osasi radan ulkoa, se tiesi, missä kohdassa tulee keskilaukka. Ja sekös vasta tammaa harmitti, kun ei saanutkaan itse päättää, missä kohti saa ampaista vauhtiin. Jepjep. Pukkihan sieltä tuli kiitokseksi. Ilman tuota pukkia oltaisin saatu yli 60% tulos.

Tämän harmituksen päälle, Vica päätti olla menemättä traileriin. Kai se olisi halunnut jäädä vielä kilpailemaan. Tunti sitä lastattiin, alkoi sataakin. Lopulta se saatiin autoon ja kurvattiin kotiin. Ei tästä retkestä paljoa jäänyt jälkipolville kerrottavaksi. Ensi lauantaina otetaan uusinta ottelu. Saatan tempasta itkupotkuraivarit, jos tämä tulos toistuu.

Kuva: Taru Arola

Kuva: Taru Arola

Kuvista päätellen minun pitäisi ryhtyä poliitikoksi. Osaan näköjään olla aika vakuuttava "Meillä menee hyvin ja meillä on kivaa!". Eh? Onneksi sää sentään suosi meitä.

Helppo C

Käytiin eilen Jokerin kanssa naapurissa suorittamassa Helppo C-rata. Eihän se nyt ihan oppikirjan mukaan mennyt, mutta saatiin kyllä tulos! 57,7% ja oli siellä yksi seiskakin. Laukannostot käynnistä tuottivat vielä ongelmia. Ne tulivat siis ravin kautta, joten automaattisesti arvosanaksi tuli nelonen. Mutta kyllä se tästä. Jokerin entinen ja nykyiset omistajat olivat tietysti kannustusjoukoissa. Ja olivat tyytyväisiä näkemäänsä. Tarvitaan vaan lisää kokemusta ja enemmän ratoja alle.

Jokeri jännittyi huomattavasti radalla. Ja kun se jännittyy, se alkaa kipittämään. Siinä on se meidän isoin haaste. Kun rentous löytyy, tehtävien suorittaminen varmasti helpottuu. Taidettiin kyllä esittää illan nopein rata! Ehkäpä vilkaisen Kipasta seuraavat kisat jo...

Kuva: Iiris

Meidän talli oli muutenkin hyvin edustamassa. Aavi ja Glitter tekivät hienon tasaisen radan saaden 61,9% samasta luokasta. Veera ja Tuike tekivät omaa varmaa työtään. Heta ja MG pääsivät sittenkin kokeilemaan helppo A-radan. En itse nähnyt sitä, mutta Heta oli itse tyytyväinen suoritukseen, eikä tuloskaan mikään huono ollut! Karvan verran alle 60%. Hetan osallistuminen ei ollut varmaa, joten treenit jäi hieman vähiin. 

Manti ja Nalle kävivät myös ensimmäisen helppo A-luokan. Tavoite oli yli 60% ja sehän pätkähti niin että pärähti! Järkytin Mantin äitiä sanomalla, että saavat hommata kanget, jotta päästään niillä harjoittelemaan. Neljä vuotta sitten en olisi Nallesta uskonut, että siitä kuorituu hevonen, jolla päästään kunnolla kilpailemaan. Nallen perhe on tehnyt hienoa työtä sen kanssa. 

Kuva: Tiina

Puhuttiin tallilla, että ponitytöt alkavat olla katoava luonnonvara. Minulla on käynyt tuuri, kun omassa tallissani on näitä useampi! He arvostavat omia hevosiaan, ovat yhdessä ja kaikilla on hieno suhde hevoseensa. On kiva katsoa näitä tyttöjä hevostensa kanssa, koska he arvostavat sitä, mitä heillä on. Tämä saattaa järkyttää, mutta kaikki hevosihmiset eivät olekaan syntyneet kultalusikka hanurissa poikittain!

Huomenna kisataan Vican kanssa. Minä niin kovasti toivon, että Queen Vican naistenpäivät ovat ohi ja hän kykenee liikkumaan radalla. 

Hevosia, hevosia

Monelta ongelmalta vältyttäisiin, jos pyydettäisiin apua.

Olen viimeaikoina ratsastanut montaa huonosti koulutettua hevosta. Tai no, väärin sanoa, että huonosti koulutettua. Pikemminkin huonosti ratsastettua. Pitää toki muistaa, että hevonen uudelleen ohajautuu eri ratsastajien kanssa. Ja jos ratsutus on tehty huonosti vuosia, sitä ei yhdellä kerralla saada välttämättä oikaistua. Tämä on nyt erittäin ajankohtainen asia itselläni. En halua tehdä virheitä Vinskin kanssa.

Vinskin kanssa lähdin etenemään liikeestä eteenpäin tuntumalla. Sehän on se kaiken ydin; hevonen liikkuu itse eteen hyvässä tasapainossa. Vinskin omistajalla on myös ponitamma, joka on selvästi opetettu ensin pysähtymään. Arvaatte varmaan, että se tarjoaa pysähdystä joka tilanteessa. Sen kanssa nyt yritetään löytää se eteen liikkuminen tuntumalla. Se on täysin tyhjä edestä ja kun otan ohjat käteen se pysähtyy. Voin sanoa, että Vinski, alle kymmenen kertaa ratsastettu kolmevuotias, liikkuu paremmin, kuin se 6-vuotias. Kaikkea ne "ammattilaset" saavat aikaan.

Se, että joku vieras käy välillä kyydissä, auttaa myös hevosen pääsääntöistä ratsastajaa näkemään asioita uudessa valossa. On myös hyvä nähdä oma hevonen maastakäsin välillä. Nähdä, miten se kulkee. Läpiratsastaja voi myös selästä sanoa, mitkä asiat olisi hyvä huomioida ja miten ongelmilta vältytään. Suurin osa hevosista on vain taloudellisilla asetuksilla, eivätkä viitsi antaa itsestään ihan hirveästi irti.

Kuva: Saija Laaksonen

Säännöllisesti valmennuksissa käymisellä on myös etunsa. Virheet huomataan ajoissa ja ne on helpompi kitkeä pois. On pitkä ja kivinen tie korjata selkärankaan juuttunutta tapaa. Vaaditaan todella paljon työtä ja viitsimistä itsensä kehittämiseen. Kukaan ei yksin kentällä pyörimällä kehity taitavaksi.

Tuli hieman sellainen déjà-vu tästä kirjoituksesta. Olen saattanut aiheesta kirjoittaa ja puhua aikaisemminkin. Edelleen pidän tätä asiaa tärkeänä.

Kuva: Saija Laaksonen

Seuraava Anna Blomgrenin valmennuskin on tiedossa! Se on toukokuun toisena viikonloppuna, jee! Ensi viikolla potkaistaan kisakausi käyntiin. Ensin Jokerin kanssa käydään naapurissa harjoituskilpailussa helppo C:n rata ja Vican kanssa sitten lauantaina helppo A:n rata. Mahtavaa, tätä on odotettu!

Mikäs tässä, sano Ritari Ässä

Ei parane liikaa alkaa hehkuttamaan, mutta kisakauden avaus on 28.4. Yleensä, jos laatii suunnitelmat, ne tuppaavat muuttumaan erinäisistä syistä. Toivon todella, että Vica on tuolloin kunnossa ja päästään starttaamaan luokka. Ilmottauduin helppo A:2, kiva pitkä rata, missä ehtii ajatella. Tamma on muutoin ollut aika kiva ratsastaa. Se on työskennellyt mielellään.

Kuva: Saija Laaksonen

Jokerin kanssa kyllä otetaan vähän varaslähtöä. Mennään naapuritallin harjoituskilpailuihin c-merkin kouluohjelmaan. Jokeri on kehittynyt aivan valtavasti ja kunhan kenttä sulaa kokonaan päästään harjoittelemaan laukkaa. Sillä on minusta hyvä ja tahdikas laukka, mutta se vaatii vielä paljon voimaa ja tasapainoa. Vaan on se niin hieno ja kiva! Jenni on käynyt Jokerin kanssa ahkerasti tunneilla, että eiköhän me kesällä päästä jo ihan oikeisiin kisoihin. Olen asettanut tavoitteeksi sen kanssa yli 65% helppo B-luokasta.

Vinski kulkee kiltisti ratsastaja selässä. Kunhan kenttä tosiaan sulaa, päästään sen kanssa menemään askellajit läpi. Se riittääkin sille tälle keväälle. Laitumien jälkeen sitten nopea kertaus, tiedä sitten onko se minun kanssani vai jonkun muun! Siitä joku kyllä saa todella kivan ponin. Minun Facebook-profiilistani löytyy julkinen kansio, missä on Vinskistä kuvia, saa käydä ihailemassa!

Tillinkäinen odottaa ruunausta. Ruunauksesta toivuttuaan aletaan sen kanssa valjaisiin ja suitsiin totuttelu. Tämä ei ole kaikista kaunein hetki hevosen elämässä. Harva vuotias on komea tai kaunis näky talvikarvassaan ja hontelossa olemuksessaan. Mutta luotan, että hän saa jalomman muodon, kunhan vanhenee.

Kuva: Saija Laaksonen