Olen aikaisemminkin asioinut Satulapalvelu Hirnakan kanssa. Lissulta olen saanut hyviä satulaehdotuksia ja kaupatkin ovat sujuneet ongelmitta. Tälläkin kertaa siis käännyin hänen puoleensa ja pyysin apua. Hän ehdotti Zaldin New Kent-satulaa. Sain vaihdettua minun kaksi edellistä epäsopivaa satulaa tähän. Näppärää. Zaldin edustaja kävi viime kesänä sovittamassa meille penkkejä ja voi pojat, siellä se minun unelmasatulani on. Ja saa vielä hetken ollakin, ei ole ihan ilmaisia kapistuksia...
Satulan sopivuus on tärkeää. Kuvittele itse juoksevasi painava reppu selässä, mikä painaa ja hiertää. Ei ihme, jos epäsopiva satula kiukuttaa. Se pitää myös osata sijoittaa selkään oikein. Olen monesti huomannut, että satula sijoitetaan aivan liian eteen, toisinaan myös aivan liian taakse. Tässä linkissä Lissu avaa satulansovitukseen liittyviä asioita ja hän varmasti auttaa, mikäli tarvetta on.
Meidänhän oli mahdollisuus päästä maneesille. Kahtena päivänä peräkkäin! Vaan ei. Eeeehei. Sunnuntaina, kun tulin tallille, tamma oli päättänyt tehdä jonkin juhlaliikkeen ja kenkä oli enää parilla naulalla kiinni ja aivan killissä. Otin sen pois ja rukoilin, että Milla ehtisi lyömään kengän takaisin heti seuraavana päivänä. No eihän hyvä kengittäjä ehdi, kun kalenteri on täynnä. Onneksi hän tuli kuitenkin jo tiistaina iltapäivällä, mutta se niistä maneeseista.
Koitin ottaa Prinsessa Divasta kivan kuvan
Mutta sen verran positiivinen ja optimistinen olen, että kävin sunnuntaina seuramme Horsy Teamin järjestämässä sääntökouluksessa ja anoin D-luvan. Jee! Irtosihan se, toivon todella, että päästään Vican kanssa pian radoille, mutta se tavoiteltu kisakauden avaus kyllä siirtyy, ei voi minkään.
Kuva: Lena Furberg
(Ihan selkeesti kuva meistä!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti