keskiviikko 25. tammikuuta 2017

"Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu." (Muumipappa)

Juuri, kun olet päässyt hyvään treenirytmiin hevosesi kanssa, voit olla varma, että joku heittää kapuloita rattaisiin.

Kaksi viikkoa sitten, Vica kulki erittäin hienosti. Se kantoi, jopa kokosi itseään. Laukka pyöri todella hyvin, olin onnellinen saavutetusta kehityksestä. Viime viikon valmennuksessa tuo kaikki oli kuin unta. Kyllä otti päähän. Saatoin päästää jopa pari valittua sanaa, kun Vica ei halunnut enää hakeutua kuolaimelle, kantaa itseään, rentoudesta puhumattakaan. Voihan kettu. 

Käytiin pientä spekulointia, mikä mahtaa olla vicana (eh he ehehe). Kinnerpatit, lihasjumit, hampaat? Vicallahan on ollut välillä ikäviäkin lihasjäykkyyksiä, onneksi säännöllisellä lihashuollolla ollaan saatu nekin kuriin. Hierojamme Kaisa tuli pikapikaa paikalle ja velloi tamman lihakset kunnolla. Vica sai myös sporttiraidat, eli kinesioteipit. Ei tullut yllätyksenä, että lannerangan alue ja lavat olivat jumissa. Tämäkin on vain arvailua, mutta luultavasti nämäkin jäykkyydet ovat seurausta kipeästä jalasta. Se on varonut kipeää kinnertä ja käyttänyt itseään väärin ja saanut sen seuraksena lihakset kipeiksi. Voiko nimi olla enne? Miksei tuo hevosen nimi voisi olla vaikka Terve?


No treenit jäi siihen ja sovittiin, että menisin itsenäisesti viikonloppuna uudelleen, jolloin nähtäisiin onko tilanne parempi. Ei se ollut. Voihan kettu. Tämän turhautumisen keskellä meillä oli myös tuuria. Maneesilla sattui olemaan eläinlääkäri paikalla ja ystävällisesti antoi pikadiagnoosina pattinivelen tulehduksen. Sovittiin tarkempi aika Vican tutkimiseen parin päivän päähän.


Bonuksena Vica oli kolauttanut silmänsä johonkin yöllä niin, että sen luomet olivat turvonneet aivan järkyttävän kokoisiksi. Silmä ei vuotanut, turvotusta ei ollut muualla, eikä näkynyt minkäänlaista haavaakaan. VOI KETTU NYT SENTÄÄN. Turvotus alkoi onneksi todella nopeasti laskemaan, joten siitä en ottanut paniikkia, ja seuraavana päivänähän olisi kuitenkin eläinlääkärin tapaaminen. 

Kinner puudutettiin ja tsädääm! Laukka parani huomattavasti. Kintereen niveliä piikitettiin ja saikkuahan siitä napsahti. Kyllä harmittaa, kun treenit taas keskeytyy, mutta olen siitä onnellinen, että tulehdus huomattiin nyt eikä kisakauden jo alettua. Vica on nyt siis kaksi viikkoa sairaslomalla, pelkkää taluttelua. Tämän jälkeen palaudutaan takaisin normaaliin treeniin.

Kuva: Kaisa
Akka nautiskelee hieronnasta

Tuo pattinivelen tulehdus on eläinlääkärin mukaan yleinen vaiva näillä keleillä. Siihen riittää pelkkä liukastuminen, olkaa siis tarkkoja! Ja reagoikaa muutoksiin nopeasti. Parempi katsoa, kuin katua tiesi vanha kansa sanoa. 

Mielestäni Muumipapan viisaat sanat sopivat hyvin tämän kirjoituksen otsikkoon. Katsotaan, miten hommat lähtevät sujumaan sairasloman jälkeen, toivottavasti paremmin kuin hyvin! Kerron muutaman viikon päästä, kuinka asiat ovat lähteneet rullamaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti