perjantai 21. huhtikuuta 2017

Hirudo Medicinalis



Iilimadot. Nuo vekkulit ystävämme. Ei arvaisi, miten hyviä ja tehokkaita ne ovat haavojen hoidossa ja kehon huollossa. En paasaa teille niiden hyödyllisyydestä, mutta voisin kertoa omista kokemuksista. Tämä kirjoitus tulee sisältämään joidenkin mielestä ällöttäviä kuvia, joten siitä jo valmiiksi varoitan. Kuvissa näkyy muun muassa verta tan-tan-taaaa! (Tämä oli dramaattista musiikkia.)

Kuva: Google

Minä olen pääasiassa käyttänyt iilimatoja haavojen, niiden seurausten ja turvotuksien hoidossa. Iilimato puhdistaa haavan, estää tulehduksen syntymistä ja edistää paranemista. Siitä on myös apua liikalihan poistamisessa. Meidän tallilla oli kaksi hevosta, joiden takaset turvottivat aamuisin. Niille tehtiin kaksi kertaa matohoito ja turvotus joko lähti välittömästi kokonaan tai ainakin väheni huomattavasti. Ajan kanssa myös toisen hevosen jalkojen turvottelu loppui. Iilimadot erittävät hirudiinia, mikä estää veren hyytymistä sekä poistaa tukoksia. Sitten niitä ällöttäviä kuvia...

Haava pestynä, ennen matoja

Vica polkaisi laitumella ikävän haavan vasempaan takaseen. Kuvassa haava on pestynä ja niin kuin näkyy, se on aika iso. Äkkiä madot hommiin!

Iilimadot kiinni suoraan haavaan

Madot saivat herkutella noin puoli tuntia. Välillä ne lähtevät irti itekseen, kun ovat kylläisiä. Yleensä ne pitää itse irroittaa. Ei, tämä ei ällötä minua. Nopea niiden kanssa saa kyllä olla! Ei arvaisi, miten nopeasti tuollainen kaveri lähtee purkista tallin käytävälle (tai kotona jääkaappiin tai pöydälle...) vaeltamaan. Iilarit erittävät bdelliiniä ja engliiniä, mitkä taas stimuloivat immuunijärjestelmää, tahtoo sanoa, että paraneminen nopeutuu.

Sama jalka muutamaa tuntia myöhemmin

Niin kuin näkyy, iilarit kiihdyttivät aineenvaihduntaa. Haavasta puski ulos vaikka ja mitä. Aika hurjan näköinen, mutta siitä se paraneminen alkoi! Haavaan ei saa laittaa mitään mömmöjä tai hinkata harjalla. Haava pidettiin puhtaana suihkuttamalla siihen haaleaa vettä. Iilimadoilta jää pieni purujälki haavaan, mihin muodostuu rupea. Tätä rupea ei saa raapia pois tai haava voi tulehtua! Itse madot eivät aiheuta tulehduksia. 

Viikkoa myöhemmin

Kuva on otettu viikkoa myöhemmin ensimmäisestä hoidosta. Se kuivui nopeasti. Liikalihan ja ruman arven pelossa laitoin vielä uudelleen madot kiinni. Hyvin parani!

Prinsessa G

Onneksi hokkikausi alkaa olla paketissa. Kuitenkin yksi tallimme asukkaista onnistui tikkaamaan itselleen reiät kärkihokeilla. Haavat eivät lähteneet paranemaan, joten matoset hommiin. Iilimadot erittävät myös hyaluronihappoa, mikä taas vaikuttaa nivelten toimintaan. Se myös sitoo itsenseensä nestettä, eli vähentää turvotusta. Ja mitäs ne eläinlääkärit piikittää sinne niveliin? Tästä pienestä ystävästä tuokin aine löytyy luonnolisessa muodossa. 

Palataas takaisin tuohon G:n jalkaan. Koska Prinsessa G ahdistuu käytävällä seisomisesta, tein hoidon karsinassa. Luotin heinän voimaan. Madot ottivat hyvin kiinni haavoihin ja alkoivat hommiin. Käännyin ottamaan kolmatta matoa purkista ja sillä välin G pyyhkäisi madot irti turvallaan! Taisi kutittaa. Öh. Vaikka näistä yksinkertaisen näköisistä madoista ei heti uskoisi, ne ovat stressiherkkiä diivoja. Olin aika varma, että ne eivät enää suostuisi hommiin. Taisi tuo siniverinen vaan maistua niin hyvältä, että ne tarttuivat kiltisti uudelleen. Vahingosta viisastuneena laitoin G:n kiinni niin, ettei se ylettänyt jalkaansa. 

Toinen irtosi itekseen, kun oli täynnä. Nam.

Ja mitä pidempään haava vuotaa, sen parempi! Vuotoa ei saa yrittää tyrehdyttää! Iilimatojahan on käytetty pitkään myös ihmisten hoidoissa. Vielä 50-luvulla niitä sai ostettua apteekista. Tänä päivänä niitä ei enää Suomen vesistöistä löydy. Ainakaan kovin helposti. Omat matoni tilaan Virosta, laboratoriosta. Suomesta löytyy edelleen hevosjuotikasta, mikä helposti sekoitetaan iilimatoon. Se ei kuitenkaan ime verta. 

Done!

Olen tehnyt iilimatohoitoja noin puolen vuoden ajan. Olen vakuuttunut niiden terveysvaikutuksista ja tehokkuudesta. Usein, kun minulle soitetaan ja pyydetään hoitoa, kysyn, mikä vaivaa. Lihasperäisissä ongelmissa suosittelen ensin kääntymään hierojan puoleen, koska se on huomattavasti edullisempaa. Toki tulen tekemään myös lihaskireydestä tai -vammoista kärsiville hoitoja, mutta halutun tuloksen saamiseen pitäisi varata kolmesta neljään hoitokertaa. Akuuteissa ja kroonisissa vaivoissa (haavoissa, nivelvaivat, liikaliha, turvotukset...) nämä ovat kyllä erinomainen vaihtoehto. Ja kisaajille tiedoksi, nämä eivät ole dopingia tai varoaikaa! Mikäli jäi kysymyksiä tai haluatte tietää jotain lisää niin kysykää!

2 kommenttia:

  1. Kuinka monta kertaa tuollainen mato voi tehdä näitä hoitoja? Ja voiko samoja matoja käyttä useammalle hoidettavalle, vai ovatko ns. henkilökohtaisia?

    Sinällään luulisi että ''vaihtavat verta'' hoidettavasta toiseen vai onko siinä välissä joku aika milloin madot ''puhdistuvat?
    Olipas epäselvästi kysytty :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Madot ovat hevoskohtaisia, eli samoja matoja voi käyttää yhdellä hevosella. Ne elävät noin kolme kuukautta imemällään verellä, horroksessa hieman kauemmin. En tiedä onko asiaa tutkittu vai eikö ole pystytty todentamaan, että tarttuuko esim virukset iilimatojen välityksellä.

      Poista